Taas suunnitelman muutos

Edellisessä postauksessa kerroin, että minulle suunniteltiin 16 sytostaattihoitoa kerran viikossa lokakuulle saakka.

Ennätin saada neljä hoitoa. Olimme mökillä ja minulla alkoi nousta kuume. Se oli sunnuntai. Lähdimme heti aamusta ajamaan kotiin. Maanantaille oli suunniteltu laboratorio. Kävin laboratoriossa ja tulin kotiin ei mennyt kuin pari tuntia, kun minulle soitettiin Kotkasta, että pitäisi tulla päivystykseen, sillä tulehdusarvot olivat koholla. Joten ei auttanut muu kuin lähteä Kotkaan. Se oli siis maanantai. Jouduin osastolle. Kotiuduin torstaina. Ehdin olla kotona vaan lauantaihin saakka kun kuume nousi uudelleen. Ja ei muuta kuin taas päivystykseen ja osastolle. Lääkäri päätti, ettei minulle enää anneta sytostaatteja, kun sairastun joka kerta. Samaten lopetettiin herceptin pistos. Sydänpussissa todettiin olevan nestettä samoin molemmissa keuhkoissa. Herceptin pistos aiheuttaa sydänoireita. Joten jäljelle jää vaan tablettihoito ja sädehoito, mikä alkaa 15.8.22. Viisi viikkoa joka arkipäivä.

Minun käsityöt eivät ole edistyneet mitenkään, kun olen ollut kipeä. Mökillä ajattelin jatkaa sitä liiviä itselleni. Löysin myös ihanan sukkaohjeen. Ihan tavallinen nilkkapituinen kirjoneulesukka. Sitä voisin aloitella.

Laitan viereen kuvan ja ohjeen yksinkertaiseen reunapitsiin virkaten.

Laitan myös toisen kuvan ja ohjeen virkkaukseen. Pidän virkkauksesta enemmän kuin neulomisesta, vaikkakin neulon enemmän.

Aamulla ajattelimme ajaa mökille. Pitää kerätä punaherukat. On taas kiva syödä oma kasvattamia perunoita. Lupasi lämmintä ja ukkoskuuroja. Toivottavasti saisimme olla nyt kerralla kauemmin. Pelkään niin sitä kuumetta. Pitää ottaa kuumemittari mukaan.

-maija-

Aikamoinen urakka

Tänään kävin Kotkassa saamassa neljännen hoitoni 16:sta. Tuntuu aika urakalta kun vielä on 12 jäljellä. Tähän asti ei ole ollut mitään sivuoireita. Tosin toissapäivänä sain ripulin. Saankohan taas suolistotulehduksen ja joudun sairaalaan? Onneksi ei ole ollut kuumetta. Jos kuume nousee tietää se sairaalakeikkaa. Ei nyt jaksaisi.

Yllätykset jatkuvat. Viime viikolla kun tulin hoidosta ja hain postin siellä oli taas iso kirje minulle. Kirja sisälsi runokirjan Sinulle kukkivat puut. Kuva kirjasta artikkelikuvana. Luin sen heti läpi. Se oli juuri sellaista runoutta mistä pidän ja kuvitus tosi mahtava. Lähettäjä oli keskikouluaikainen koulukaveri Leena. Tämäkin tuli ihan puun takaa siis täytenä yllätyksenä. Kyllä lämmitti mieltä.

Huomisaamuna lähdemme taas kesäkotiimme Kiteelle. Emme voi olla tänä kesänä mökillä kuin torstaista sunnuntaihin. Lupasi hyvää säätä. Se lohduttaa kuitenkin, että pääsemme senkin ajanjakson viettämään siellä. Aikamoista ajelua. Meiltä menee kolme tuntia yhteensuuntaan.

Laitan tähän pari käsityöideaa, mitkä ovat pin-lisäyksinäni Pinterestissä. Olen virkkaamassa yksinkertaista kolmiohuivia. En vielä tiedä kenelle sen antaisin. Toisena käsityönäni on on mielenkiintoinen neulottava liivi itselleni. Se on vielä sellaisessa vaihteessa, etten voi laittaa kuvaa siitä tai siitä ei vielä oikein saa mitään kuvaa.

Kuvan ohjeella voi tehdä sohvatyynytpäällisiä tai vaikka torkkupeiton.

Tässä alku siitä kolmiohuivista, mitä virkkaan. Tästäkin kuvasta saa kuvan, miten huivi virkataan. Monipuolisemman siitä saa, kun tekee kerrokset erivärisellä langalla. Minä ajattelin tehdä yksivärisen. Huiviin voi laittaa myös hapsut.

Odotan niin päivää 9.8. milloin meidän Neulekahvila taas starttaa.

Ajattelin , että menen, vaikka iso riski saada korona, sillä tilanne Kymenlaaksossa on tosi huono. Viime kevään pitkä taukoni sieltä tuntui sietämättömältä. Meitä on hyvä porukka siellä. Se on hyvää terapiaa. Ihana tehdä yhdessä käsitöitä ja juoda kahvia.

Tässä alla on Afrikankukan virkkaus-ohje. Siitä saa tehtyä torkkupeittoja ja ihana mahdollisuus tehdä myös laukkuja. Erikoisen ihanan näköinen on kassina, jos tekee keskimmäiset kerrokset valkoisella ja reunakerrokset mustalla ja yhdistää palat mustalla.

Mieheni keräsi 4,5 litraa mustikoita mökkitontiltamme. Nyt sieltä enää tuskin saa mitään, sillä sorsapesueet pitävät huolen, ettei siellä ole yhtään mustikkaa. Pitää käydä vielä täältä Kouvolasta katsastamassa mustikka tilanne ensi viikolla.

Ihanaa on myös, että perjantaina saamme vieraaksi mökille kummityttömme Satun ja hänen miehensä. Siitä on tullut traditio, että tapaamme kerran vuoteen meidän kesämökillä. Joten kivaa tiedossa.

-maija-

viikosta toiseen

Olen kertonut kahdessa edellisessä postauksessa avoimesti sairastamastani rintasyövästä. Tämä siksi, että toivon sen olevan vastaavaan tilanteeseen joutuneille vertaistukea. Sain 29.6.22 ensimmäisen osan uutta sytostaattihoitoa. Se yllätyksekseni ei aiheuttanut mitään sivuoireita, vaan olen pystynyt elämään ihan normaalisti. Joudun tosin käymään Kotkassa kerran viikossa hoitoa saamassa ja maanantaisin laboratoriossa. Minä saan 16 annosta sytostaattia ja vasta kaksi olen saanut, joten homma vasta alussa. Sytostaattia vaihdetaan jossakin vaiheessa.

Eilen vietimme koko perheemme yhteistä pihajuhlaa. Oli tosi ihana olla koko perhe koolla. Korona on vaikeuttanut kokoontumisiamme. Sattui hyvä sää, joten olimme melkein koko ajan ulkona. Tilaisuus oli helppo järjestää, kun jokainen toi jotain syötävää eli nyyttikestiperiaatteella mentiin. Tunnelma oli lämmin. Tästä tulee varmaankin meidän perheen uusi perinne kokoontua kesäisin yhteen.

Tänään siivosimme kodin juhlien jäljeltä ja kävimme ostamassa puutarhamansikoita 5 kg laatikon. Pakastimme osan ja osan keitimme hilloksi. Se oma tekoinen mansikkahillo kun on niin hyvää. Pitää ostaa vielä toinen 5 kg mansikoita.

Välkästyönä virkkasin kaksi patalappua. Annan ne veljelleni nimipäivälahjaksi. Malli on tosi helppo ja yksinkertainen. Patalappu on kaksinkertainen, joten sormet eivät pala. Patalappuihin voi käyttää jämälankoja.

Artikkelikuvassa olevan tabletin myös virkkasin jakamastani virkkausohjeesta viime postauksessa. Näitä olisi tarkoitus virkata monta kappaletta, joita käytän kattauksessa.

Tykkään sisustaa kotiamme tekemilläni käsitöillä näin

saan kodistamme persoonallisen ja mieleisen.

2.7. oli Maijan nimipäivä. Sain valtavasti onnentoivotuksia. Olimme silloin mökillä. Kun tulimme kotiin otin postin postilaatikosta. Siellä oli paksu kirje, mikä oli osoitettu minulle. Sisällä avasin kuoren ja sieltä löytyi viereisessä kuvassa olevat sukat. Hyvä ystäväni Kati oli suunnitellut toivo-sukat minulle.

Lähetys tuli täytenä yllätyksenä ja se lämmitti tosi paljon mieltäni.

Tämän sairauden aikana olen todennut miten tärkeitä ystävät ovat. Hämmästyin yhteydenottojen paljoudesta. Olen onnellinen, että minulla on kaikki te rakkaat ystävät. Olette olleet tukemassa ja kannustamassa minua koko sairauden ajan. Osaan olla kiitollinen siitä! – maija –

SAIN SITTEN KAIKKI

Kaiken piti olla hyvin. Sitten minut leikattiin. Torstaina siis toissapäivänä minulla oli tapaaminen syöpälääkärin kanssa. Patologin tutkimusten tulokset olivat tulleet. Niistä paljastuikin, että syöpäni on ärhäkkä. Eli minä saan hoidoksi kaikki mahdolliset. Neljä kuukautta systostaatteja kerran viikossa, sen jälkeen sädehoitoja ja tablettihoitoja viisi vuotta. Jostakin pistoksestakin hän puhui.

Tieto tuli kuin märkä rätti kasvoille. Sen takia tuntui, että kaikki mitä lääkäri puhuin meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Me jo luulimme, että kun alunperin oli suunnitelma, että saan vaan sädehoitoja niin syksyllä pääsisimme jo matkoille. Toisin kävi. Niin kyllä matkoille pääsemme Kouvolasta Kotkaan kerran viikossa. Hoidot alkavat 29.6.22.

Saran polvipituiset kirjoneulesukat ovat nyt valmiit.

Olen neulomassa Sinille kesätoppia. Olen siinä jo melko pitkällä. Samaten olen virkannut korvakoruja, jos toisetkin tyttäret niistä ovat kiinnostuneet, muutkin kuin Sini.

Kun olen neulonut 9 islantilaisneuletta, niin niitä lankoja jäi myös jäljelle. Niin tarkkaan en lankoja osannut varata. Nyt eilen myin lankoja 90 e edestä. Islantilaisneuleet ryhmä on tarkoitettu lankojen ostoon ja myyntiin. Langat meni samantien.

Välkästyönä (minusta ihastuttava ilmaisu, lähtöisin Itä-Suomesta, vanha sanonta) ajattelin virkata pikku liinoja. Alla malli ja ohje.

Malli yksinkertainen ja kaunis. Voisin tehdä niistä tabletteja. Eri värisiäkin voisin tehdä, niin että sopisivat erilaisiin kattauksiin. Löysin ohjeen pinterestistä.

Tuo hoitojen saanti rajoittaa myös mökillä käyntejä. Jännittää valtavasti, että miten kroppani kestää niitä hoitoja. On niin huonoja kokemuksi niistä kahdesta sytostaatti kerrasta. Nyt on eri sytostaatti.

Menemme mökille, kun lupasi lämpenevää loppuviikoksi. Olemme siellä juhannuksen. Meillä on tarkoitus kokoontua koko perhe (17henkeä) pihajuhliin meille Kulotielle 8.7. Nyyttäri periaatteella. Meitä on niin monta, että on vaikea saada sovittua sellaista ajankohtaa, että se kaikille kävisi. Nyt sattui niin hyvin, että työssäkävijöiden lomat alkaa juhannukselta melkein kaikkien, joten saatiin järkättyä yhteinen aika. Jännityksellä odotan tulevaa… – maija –

Tässäkö tää nyt oli…

Otsikon mukainen kysymys heräsi, kun sain tietää sairastavani rintasyöpää. Tässäkö tämä minun elämäni oli. Aluksi olin paniikissa. En tiennyt miten pitkälle syöpä oli levinnyt. Se epätietoisuus raastoi mieltäni. Sain sytostaattihoitoa kaksi kertaa. Hiukset lähtivät. Hoito oli liian rankkaa. Niin rankkaa, että veriarvoni laskivat ja jouduin sairaalaan. Minulle nousi kova kuume ja minulla oli jokin tulehdus siitä syystä se kuume. Sitä hoidettiin antibioteilla. Ensimmäinen ei tehonnut ja minulle annettiin toinen vahvempi. Sen seurauksena sain antibioottiripulin. Minulla oli koko ajan kuumetta. Sain kahdet antibiootit, millä se saatiin kuriin. Sama toistui toisen hoidon jälkeen. Aloin pelätä antibiootteja.

Toisella kerralla oli eri syöpälääkäri kierrolla. Hän päätti, että hoidot lopetetaan ja hän laittoi minut kuvauksiin. Tietokonetomografian tulos oli, että syöpä ei ollut levinnyt muualle ja että kasvain oli pienentynyt niin, että se voitiin leikata. Leikkaus tehtiin 19.5. Nyt sitten saan 16.6. tietää mitä hoitoja jatkossa saan. Tuo tietokonetomografian tulos piristi. Ehkä minun elämäni ei olekaan vielä tässä…

Sini vieraili meillä ja pyysi, että virkkaisin hänelle korvakorut. Kuvassa pari ehdotelmaani. Teen lisää, kun hän tulee uudelleen käymään. Sitten hän pyysi, että neuloisin hänelle samanlaisen topin kuin mitä Suvi neuloi Tualle. Valitsimme langat ja värin.

Sain Saran kirjoneulesukat valmiiksi, joten nyt voi tehdä muuta kesäisempää ja se toppi on kesäinen.

Lähdemme huomenna mökille pariksi päiväksi. Siellä on edessä mökin siivous. Pihan mieheni haravoikin silloin minun leikkauspäivänä. Minulle huominen on eka mökillä käynti tänä kesänä.

Omenapuu on täydessä kukassa. Tämä on ihanaa aika. Niin moni kasvi kukkii. Syreenitkin ovat jo kukassa. Krookukset ja tulppaanit ovat jo kukkineet. Narsissit kukkivat vielä. Vuorenkilvet ovat täydessä kukassa. Syreenien lisäksi ulkona tuoksuu kielojen huumaava tuoksu.

Mustarastas sulostuttaa laulullaan. Ilmeisesti pesii jossakin ihan lähistöllä. Nurmikko on kauniin vihreä. Melkein joka kesä nurmikko palaa ja on ruman ruskea.

Kasvihuoneessa tomatintaimet ovat jo melko isoja ja tänään syötiin jo tänä keväänä kasvatettua salaattia. Viime syksynä saatiin hyvä sato viinirypäleitä. Saas nähdä kuis tänä kesänä käy, kun mieheni leikkasi köynöstä melko rankasti.

Tuskin maltan odottaa päästä mökille kuulemaan sitä lintujen laulua. Suosikki lintuni on mustarastas ja mökilläkin voimme sen laulua kuulla.

Tällaista kevääseni on kuulunut. Minun ei tarvitse katsoja jännäri ohjelmia, kun elämäni on yhtä jännitysohjelmaa.

-maija-

Toukokuussa tapahtuu

Kevät on myöhässä ja on ollut koleaa. Vain muutama lämmin päivä toukokuussa. Me ei olla käyty vielä mökillä, kun ei ole ollut tarpeeksi lämmintä. Mökillä on kaikki kevät työt tekemättä ja perunat laittamatta kasvimaahan. Odotan jo kovasti mökille pääsyä, sillä ne ensimmäiset käyntikerrat ovat ihania. Se linnunlaulujen määrä on käsittämätön. Yleensä käkikin jo kukkuu ja se valon määrä ja se ettei vielä ole hyttysiä.

Täällä Kulotiellä on asiat jo pidemmällä. Tomaatintaimet on siirretty ikkunalaudalta kasvihuoneeseen ja mieheni laittoi perunat jo maahan. Pihatyöt tehty – siitä kiitos miehelleni, joka joka syksy haravoi pihamaan niin puhtaaksi, ettei tarvitse keväällä paljoakaan haravoida.

Olen tosiaan sairastellut tämän kevättalven. On ollut pakko vältellä kontakteja ja pysyä visusti kotosalla. Neulekahvilassa ja Eläkeliiton käsityökerhossa en ole käynyt tämän vuoden puolella. On ikävä ystäviä. Tilanne näyttää jo paremmalta ja voisin ajatella jo meneväni jonkun viikon päästä Neulekahvilaan.

Artikkelikuvassa olevat sukat neuloin nuorimmalle tyttärelleni Saralle. Hänen pojalleen neuloin kaulurin ja pipon. Käsitöissäkin oli taukoa, kun en jaksanut neuloa. Nyt olen taas neulonut samaan tahtiin kuin ennenkin. Kauluri ja pipo ovat 100 % villasta, joten lämpimät.

Nyt on meneillään polvipituiset kirjoneulesukat Saralle. Nämä neulomukseni annan samantien saajalle ja ne ovat joululahjoja ennakkoon. Kirjoneulesukkien jälkeen ajattelin toteuttaa Sinin toiveen villapaidasta.

Tuo Huugon pipon väri ei ole oranssi vaan keltainen.

Samaa keltaista kuin Huugon nimi kaulurissa. Niin paljon vääristyy väri. Yritän käyttää nyt paljon jo olemassa olevia lankoja, sillä niitä on paljon. Langat Sinin villapaitaan joudun ostamaan, sillä niitä 7 veljeksen värejä minulla ei ole.

Se villapaita on aika isotöinen, joten siinä on haastetta.

Mutta niistähän minä pidän, hih.

Sain pari antibioottikuuria ja sen myötä antibioottiripulin. Minulle nousi kuume ja jouduin sairaalaan. Olin siellä viikon ja kun pääsin pois oli kuvan mukainen ruusukimppu odottamassa ulko-ovenrivassa. Ystäväni ja naapurini Tuula oli käynyt ne tuomassa. Se lämmitti kovasti mieltäni. Ihana kun on niin paljon hyviä ystäviä.

Ystävät ovat tosi tärkeitä.

Hyvää kevättä teille kaikille! – maija –

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Siitä onkin jo useampi kuukausi, kun viimeksi postasin. Talvi oli poikkeuksen luminen. Tuli sauvakäveltyä melko vähän. Nämä pari kuukautta on mennyt sairasteltua. Kevät on jo pitkällä, tosin myöhässä. Ensi viikoksi lupaa lämmintä. Jospa ne lumet sitten saa kyytiä.

Meillä on jo tomatintaimet ikkunalaudalla kasvamassa. Varmaan menee pitkälle toukokuulle, ennen kuin saamme ne kasvihuoneeseen. Tilasin 5 kpl keijunmekkokukkia postitse. Tarkoitus olisi laittaa ne kukkimaan verannan kukkalaatikoihin. Se on yllättävän suosittu kukka ja kaunis.

Kohta pääsee ottamaan polkupyörät talvisäilöstä. Nyt vielä on liian paljon sepeliä ja hiekkaa pyöräteillä ja on näin ollen vaarallista ajella ja rikkoo helposti pyöränkumit.

Neuloin itselleni Strömsöneuleen Lettlopista 100 % villaa. Olisi pitänyt venytellä pestyä enemmän, ettei olisi jäänyt niin ryppyiseksi. Ne tosin tasoittuvat pidettäessä.

Käsitöitäkään en ole tehnyt urakalla niin kuin tähän asti. Tulikin tehtyä ennen tosi paljon.

Nyt en varmaan tee niin paljon joululahjaksi käsitöitä. Vanhin tyttäremme Suvi on innostunut toteuttamaan kolmen tyttärensä käsitytötoiveita. Hän on uskomattoman taitava, vaikka ei ole tehnyt vielä niin paljoa. Käsiala on tosi siisti. Suvin vanhintytär 20 v Tua on kanssa yllättänyt monella käsityöllä. Neuloo ja virkkaa itselle kaikenlaista. Joten toiveeni on toteutunut, että käsityöperinne jatkuu.

Tein itselleni peikonlehtisukat 7 veikasta. Säde kun näki ne, niin toivoi itselle myös sellaisia. Ne ovat nyt työnalla Nalle-langasta. Säteellä kun on niin paljon pienempi jalka.

Käsityöt on hyvä harrastus, se rentouttaa ja on hyvää ajankulua. Saa siten mieleisiään neuleita ja voi yllättää myös toisen antamalla itse tehdyn käsityön. Käsityö tuntuu olevan tällä hetkellä in, sitä harrastavat niin nuoret, aikuiset ja vanhuksetkin.

Oikein Hyvää Pääsiäistä teille kaikille lukijoilleni!

– maija –

Tuulahdus keväästä

Vaikka pidän talvesta ja lumesta, niin nyt sitä alkaa olla jo liikaa. Muutama päivä on ollut aurinkoista ja voi jo aistia kevään. On valoisaa ja vaikka öisin on pakkasta, niin päiväksi lämpenee. Enää pari kuukautta niin pääsee mökille.

Nuorin lapsenlapsi Huugo täyttää 4 vuotta ja perjantaina kokoonnumme koko perhe juhlimaan sitä. Koronaa on ollut liikkeellä. Saran ja Sinin perhe sairastivat koronan lievänä.

Olen taas tehnyt käsitöitä urakalla. Olen tosi iloinen, että sain virkattua olohuoneen kahteen ikkunaan verhokapat. Lankana Rescue Cotton katajan värisenä. Kappa valmistui tosi nopeasti ja on mielestäni sopiva malli meidän olohuoneeseen.

Artikkeli kuvassa on peikonlehti-sukat. Malli on ihana. Teen ne ihan itselle. Ensimmäiset itselle neulotut sukat. Olen neulonut paljon sukkia, mutta aina toisille. Edelliset sukat mitkä olen neulonut itselle on kansakoulussa neulomani sukat, joten on korkea aika ajatella myös itseä.

Vaikka peikonlehti sukat on kesken aloitin Strömsöneuleen keväänvihreästä lettlopista ja sekin tulee itselle. Näiden käsitöiden jälkeen alan jo neuloa käsitöitä lahjaksi joulua ajatellen.

Nyt ei ole enää niin kova urakka neuloa ja virkata joululahjoja, sillä vanhin tyttäristämme Suvi on neulonut lapsilleen kaksi villapaitaa ja pipoja ja slipoverin Tähtille. Tähti täyttää 13 v 1.4. Kaikki käsityöt, mitkä Suvi on tehnyt on onnistuneet hyvin. Olen niin iloinen, että käsitöiden teko perheessä jatkuu. Sarakin on tehnyt käsitöitä. Neuloi itselle ja Huugolle kaulaliinat ja virkkasi Pauliina makrame langasta useamman korin.

Tämän islantilaisneuleen neuloin toukokuussa viisi vuotta täyttävälle Eelalle. Neuleen nimi on kissankello. Lankana Lettlopi 100 % villaa.

Kohta on aika aloittaa kasvattaa kasveja ikkunalaudalla kasvihuoneeseen siirrettäväksi. Kevät on ihanaa aikaa kun on niin valoisaa ja kaikki vielä edessäpäin tarkoitan kesää.

Nyt on ollut tiet ja jalkakäytävät tosi liukkaita, joten sauvakävelymatkamme on lyhentyneet. Kävelemme noin 3,5 km lenkkejä.

Varmaan muutaman viikon päästä alkaa tiet olla sulia ja voi alkaa kävellä taas pitempiä lenkkejä. Olen nauttinut arjestamme. Olemme alkaneet jo pikkuhiljaa tehdä kevätsiivousta. Tänään oli keittiön vuoro. Ikkunat ulkopuolelta pitää pestä joku päivä kun on tarpeeksi lämmintä. Sisältäpäin pesin ikkunat viikko sitten.

Hyvää kevättä teille kaikille lukijoilleni! – maija –

Kamala episodi

Oli 22.1.22 lauantai-ilta. Sain messengerviestin, missä facebookkaverini pyysi puhelinnumeroani. Lähetin sen hänelle, koska tiesin ettei hänellä sitä ole. En osannut epäillä mitään, vaan tein niinkuin hän pyysi, kunnes alettiin pyytää pankkitunnuksia. Vasta siinä tilanteessa tajusin, että se oli huijausviesti. Se oli jo kuitenkin liian myöhäistä vaikka en antanut tunnuslukujani. Minun facebooktili kaapattiin. En enää päässyt facebooktililleni. Messengeriin alkoi tulla turkinkielisiä viestejä. Järkytyin!!!

En keksinyt muuta kuin soittaa yhdelle vävyistäni, jonka tiesin hallitsevan tietotekniikan. Säde ja Teemu tulivat oman läppärinsä kanssa meille. Teemu sanoi, että koitetaan palauttaa se facebooktili. Se huijari oli poistanut minun sähköpostini ja laittanut omansa tilalle. Teemu ja Säde tekivät yhteistyötä ja käänsivät turkinkielen englanniksi google-kääntäjällä ja seurasivat ohjeita. Ensin poistivat sen huijarin sähköpostin ja laittoivat minun sähköpostin sinne. Sitten Teemu vaihtoi kielen turkista suomeksi. Ei ollut helppo homma, mutta he onnistuivat palauttamaan facebooktilini. Olin niin helpottunut. Mutta sellainen pelko jäi, ettei mieli tehnyt heti käyttää facebookia. Tuli tunne, ettei mihinkään enää voi luottaa. Oli se aikamoinen episodi toden totta!

Olen minä muutakin tehnyt kuin istunut tietokoneen äärellä! Lapsenlapseni Tähti 12v laittoi minulle viestin ja pyysi tekemään slipoverin ja huovutetut lapaset. Hän etsi itse slipoverin mallin ja värin ja niin minä toteutin hänen toiveensa. Slipoverin tein 7-veljeksestä. Minulla oli vielä tallella Huopanen-lankaa joitakin keriä. Neuloin ylisuuret lapaset ja harsin niiden sisään muovipussit, ettei lapaset huovuttuisi kiinni. Sitten pesin ne pesukoneessa 40 asteessa ja normaalilla pyykinpesuaineella ja ison pyyhkeen kanssa, että huovutus olisi mahdollisen täydellistä. Pesuohjelman jälkeen lapaset täytyy vielä venytellä täyteen mittoihinsa.

Kuvassa olevat lapaset ovat ennen niiden venytystä ja muokkaamista.

Sitten olen virkannut olohuoneen ikkunoihin yläkappaa. Sain jo yhden valmiiksi ja heti höyrytyksen jälkeen laitoin sen jo ikkunaan ja toinen on aluillaan.

Vanhin lapsenlapseni laittoi joulun jälkeen minulle viestin ja kysyi, että neuloisinko hänen avopuolisolle myös islantilaisneuleen. Aloitin sen vasta sen jälkeen kun sain postissa Villen paidan malliksi. Sen neulomiseen meni puolitoista viikkoa. Sain sen eilen valmiiksi.

Viimeistelin sen ja kastelin ja laitoi kuivumaan tasona.

Viereisessä kuvassa on virkkaamani verhokappa. Kuva melko musta, kun kuvattu valoa vasten.

Olen myös neulomassa kahdella langalla tossuja. En tiedä osaanko tehdä ne valmiiksi asti, kun tossujen tekoa neuvoi yksi rouva neulekahvilasta, mitään ei ole paperilla.

Helmikuun puolessa välissä varmaan alkaa neulekahvila ja Eläkeliiton käsityökerho. Olenkin jo odottanut kuumeisesti, että milloin ne alkaa. Se tarkoittaa, että paluu normaaliin on alkamassa. Olemme myös miettineet, että alkaisimme katsella ulkomaanreissuja kevättalvelle.

-maija –

Vuosi 2022

Hyvää alkanutta vuotta 2022! Vuodet vierivät tosi nopeasti. Vai johtuukohan siitä, että ikää on tullut ja kun ajattelee sitä jäljellä olevaa aikaa niin tuntuu kuin vuodet vierisivät nyt nopeammin.

Pitää hiukan fiilistellä vielä mennyttä Joulua. Kaikki ei mennyt ihan niin kuin olimme suunnitelleet. Suvin perhe ei päässyt Kouvolaan ja Sinin perhe oli kipeänä, joten vietimme Joulua pienemmällä porukalla. Jouluaatto oli tosi tunnelmallinen. Tunnelman loivat Säteen ja Saran laulamat ja soittamat joululaulut. Ihana kuulla live-musiikkia.

Tuntui hyvältä, kun vanhin lapsenlapsemme (20v) laittoi viestin, että se minun neuloma islantilaisneule oli hänen toivotuin joululahja. Nyt päätin, että aloitan joululahjojen tekemisen jo tammikuussa. Teen pikkuhiljaa. Nauttii siitä käsitöistä enemmän kun ei tarvitse urakalla tehdä.

Nuo kuvassa olevat Sinin sukat olivat haasteelliset, kun lanka ohutta ja ohuet puikot. Joutui langanjuoksuja sitomaan, kun olisi tullut pitkiä langanjuoksuja. Kyllä olin helpottunut, kun sain ne valmiiksi. Saaja vaikutti myös tyytyväiseltä.

Tällä hetkellä neulon miehelleni kauluria Sulo-langasta. Se ei ainakaan kutia ja on pehmeää.

Nyt kun joululahjat on tehty voi alkaa miettiä mitä sitten. Aloitin toisena työnä olohuoneen ikkunoihin virkattua verhokappaa. Virkkaan ne puuvillalangasta.

Kuva ei kerro todellista väriä. Verhokapat ovat tummanvihreät oikeasti. Kuva vääristää väriä.

Vanhin lapsenlapsemme Tua toivoi, että neuloisin hänen avopuolisolleen islantilaisneuleen. Tilasin jo langat ja ne jo tulivat. Neulon Alafosslopista sen neulepaidan. Ville on melko kookas nuori mies, joten jännään kovasti, että tuleeko sopiva.

Tilasin Novitan Jokilankaa ja ajattelin huovuttaa lapasia. Tilasin sen verran, että ehkä huovutan myös itselleni lapaset.

Tämä talvi on ollut melko poikkeuksellinen, kun talvi tuli niin aikaisin. Siitä nautin, että ei ollut mitään loskakautta. Se on mielestäni ikävää aikaa. Lunta ja pakkasta on ollut heti ensilumen tulon jälkeen. Jopa täällä Kouvolan seudulla.

Saas nähdä voivatko neulekahvila ja el-kässäkerho alkaa, kun on noita rajoituksia ja virus leviää niin nopeasti. Olen saanut kaikki kolme koronarokotetta ja otin samalla myös influenssa rokotteenkin.

Tänään vaihdoin nettisivuni pienempään eli kirjoitan pelkästään blogia.

Kiitos menneestä vuodesta ja niistä lukuisista kommeteista ja yhteydenotoista! Olen niin tyytyväinen, että olen saanut tämän blogin toimimaan niin, että on vuorovaikutusta. Kiitos siitä.

Lämpimät terveiseni

-maija –