Tammikuussa tapahtunutta

Hups, siitä onkin aikaa kun viimeksi postasin. Tammikuu alkaa olla lopuillaan. Elämämme on ollut perusarkea. Siihen on sisältynyt sauvakävelyä, lastemme vierailuja, käsitöitä, siivousta, kaupassa käyntiä jne. Sara, Leevi ja Huugo kävivät viime sunnuntaina ja Säde eilisiltana ja nyt viikonloppuna tulee Sini lapsineen. Nautimme heidän vierailustaan.

Neulekahvila oli tiistaina. Meitä oli yli 30 henkeä siellä. Se on kasvattanut suosiotaan, eikä ihme! Siellä on aina niin rento ja voimaannuttava ilmapiiri. Päätin, että pidän 11.2.20 kodissani neljän hengen neulekahvilan. Mieheni pisti vanhat kangaspuuni polttopuuksi toiveestani, sillä ne olivat niin vanhat ettei kannattanut myydä. Myin sen sijaan pöytäkangaspuuni. Nyt on tilaa pitää pientä neulekahvilaa käsityöhuoneessani. Sain muutenkin inspiraation käydä läpi siellä olevia tavaroitani ja myydä tarpeettomat. Jotenkin oli kerääntynyt paljon joutavaa tavaraa.

Neuloin myytäväksi vieressä olevan tuubihuivin. Tummansininen, missä on sinisiä paljetteja siellä täällä. Mahtuu kaksi kertaa kaulan ympäri.

Neuloin Saralle ja kummitytöllemme Satulle artikkelikuvassa olevat pitkät kirjoneulesukat. On kiva antaa itse tehtyä.

Käsitöissä on meneillään Saran tilaamat kolme ontelokudekoria ja vessanmatto. Joudun neulomaan Tähtille uudet säärystimet, kun ne ennen joulua tehdyt olivat hiukan liian pienet. No ei se haittaa ne on nopea neuloa. Ehkä otan neuleen mukaan, kun tiistaina lennämme Teneriffan eteläosaan viikoksi.

Tämä talvi on ollut säiden suhteen tosi poikkeuksellinen täällä Etelä-Suomessa. Lunta ei ole ollut juuri ollenkaan. Nyt parin päivän aikana on satanut lunta muutaman sentin ja luvassa on lähipäivinä muutama sentti lisää. Olemme voineet sauvakävellä ihan normaalisti eikä ole tarvinnut pelätä liukastumista, kun on tiet ovat olleet sulat. Jokohan se nyt lopulta tulee talvi tänne eteläänkin. Pidän talvesta, vaikka se aiheuttaakin ongelmia ulkona liikkumiseen. Pakkanen ja puhdas lumi ja ne lumiset maisemat ovat niin kauniita. Mutta talvi voisi olla siihen aikaan kuin mitä se ennen oli joulu-maaliskuussa. Mitähän nämä säät aiheuttavat kukkapenkeillemme. Montakohan kasvia siellä on keväällä jäljellä? Saas nähdä.

Tästä pääset Adlibriksen verkkokauppaan.

Tästä pääset Kekäleen verkkokauppaan.

Tällaista tällä erää. – maija-

Uusi vuosi 2020

Niin se vain joulu meni. Joulumme oli tosi ihana. Kaikki meni niin kuin oli suunniteltu. Meillä oli paljon läheisiämme koko joulun. Aivan ihanaa oli, kun meillä on piano niin Säde ja Sara soittivat joululaluluja ja yhdessä lauloimme. Se on asia, mikä tuo joulutunnelmaa. Kotimme on jouluasussaan loppiaiseen asti. Loppiaisen jälkeen siivoamme ja viemme joulukuusen ulos. Raivaamme kaikki joulukoristeet pois ja liinat menee pesuun.

Uutena vuotena emme tehneet mitään erikoista, söimme perinteisiä uudenvuoden ruokia, kuten nakkeja ja spagettia ja perunasalaatti ja maistoimme glögiä. Kävimme ajoissa nukkumaan. Tosin ei se uni tullut helposti, kun meidän alueella ammutaan tosi paljon raketteja ihan joka puolella. Onneksi oli aamulla mahdollisuus nukkua pitkään. Olimme pari päivää hoitamassa Huugoa (1vuosi ja 9 kk) Lappeenrannassa. Huugo on tosi ihana pieni poika, joka tykkää lauluista.

Käsitöissä pidin pientä taukoa. Tosin ennätin kuitenkin tekemään jotakin. Tein kahdet junasukat ja nyt ovat meneillään alla olevassa kuvassa näkyvät pitkät villasukat. Tänä vuonna ei minun tarvitse tehdä läheisilleni niin paljoa neuloen. Kun jouluna läheiseni availivat lahjapakettejaan ja sovittelivat tekemiäni asusteita, niin järkytyin miten paljon olin tehnyt vuoden aikana. Oli pitkiä villasukkia, myssyjä, lapasia, tavallisia sukkia ja tuubihuiveja, poncho jne.

Pikku hiljaa alamme siirtyä normaaliin arkeen. 7.1. tiistaina alkaa taas neulekahvila. Sitä olen odottanut. Minulle tuli ennen joulua kuuden viikon tauko neulekahvilasta, kun olimme matkoilla ja olin Kotkassa missä laitettiin ne tulpat kyynelkanaviin. Nyt olen pitänyt niitä jo jokin aikaa, mutta mitään apua en ole saanut niistä, päinvastoin silmäni vuotavat nyt myös sisällä. Täytyy soittaa, että poistavat ne. Joten ei auta kuin kärsiä. Kun olimme Madeiralla kaksi viikkoa ei silmäni vuotaneet lainkaan. Olin niin iloinen ja nautin liikunnasta ulkona.

Aloin tehdä itselleni noita kuvassa olevia kirjoneulesukkia, mutta totesin, että ne ovat auttamattoman kapeat jalkaani. Teen ne valmiiksi ja annan jollekin. Teen uudet samanlaiset, mutta paksummilla puikoilla niin että saan niistä väljemmät.

Nyt sitä voi sitten alkaa odottaa sitä kevättä ja valoa. On ollut niin pimeää ja mustaa koko syksyn ja talven.

Tästä pääset Adlibriksen verkkokauppaan. Sieltä voi ostaa myös lankoja.

Tästä pääset Lindexin verkkokauppaan.

Tästä pääset Kekäleen verkkokauppaan. Tuotteita 50% alennuksella.

HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA! – maija –