Talven tuntua

Eilen satoi ensilumen Kouvolaan. Näyttää ja tuntuu jo niin talviselta. Onneksi saatiin pihatyöt tehtyä ennen lumentuloa. Mieheni teki tosi ison urakan, kun leikkasi paljon orapihlaja-aitoja, mitkä ovat tonttimme rajoina. Orapihlaja-aidat olivatkin tosi korkeat niin ettei niitä yltänyt leikkaamaan kuin pukin päältä. Samalla hän haravoi lehdet tontilta. Kävin tosin apuna siinä hommassa. Meidän puolesta talvi voi jo tulla.

Olemme ostaneet jo kaikki joululahjat ja paketoineet ne. Prismassa oli kaksi viikkoa tuplabonus-päivät, joten keskityimme ostokset sinne. Miksi näin aikaisin? Tällä tavoin vältymme kiireeltä ja tukkaputkella juoksusta kaupoissa tungoksessa. Ja myös siksi, että kahden viikon päästä olemme Madeiralla kaksi viikkoa. Sitten jo ollaankin niin lähellä joulua, ettemme uskaltaneet jättää kaikkea sinne asti.

Päivitin jo joulukorttiosoitteet ja tulostin tarrat. Sitten matkan jälkeen ostamme kortit ja kirjoitamme joulutervehdykset ja liimaamme postimerkit ja eikun kortit postiin. Nautin jouluvalmisteluista, kun ei ole mikään kiire samalla fiilistelen jo joulun tunnelmaa. Pikku hiljaa valmistautumista jouluun. Eipä pääse syntymään mitään stressiä tällä tavalla kun tekee. Olen varsinainen jouluihminen!

Miehelleni iski varsinainen matkakärpänen. Ei riittänyt pelkkä Madeiran matka vaan hän tilasi jo talven Tenefiffan matkan tammikuun loppuun ja Budabestin matkan huhtikuun alkuun. Sillä tavalla talvi taittuu nopeasti. eikä kaamosmasennus ennätä iskeä, kun välillä saa valohoitoa, miksi matkojamme kutsun.

Käsitöitä olen tehnyt verkkaisesti. Sain tossut itselleni valmiiksi ja nyt neulon Olga-sukkia, (kuva vieressä)

Idean ja mallin sain neulekahvilasta. Siksi neulekahvila kiehtoo, kun sieltä saa ja oppii myö paljon uutta. Meillä on myös ihana neulekahvilan vetäjä, joka elävöittää persoonallaan kerhoa.

Tunnelmallista syksyä/talvea kaikille! – maija –

Tästä pääset Lindexin verkkokauppaan.

Tästä pääset Kekäleen verkkokauppaan.

Tästä pääset Adlibriksen verkkokauppaan. Sieltä kirjat ja langat.

Liikettä niveliin


On ollut todella hyvät ulkoilusäät viime viikkoina. Ihana liikkua raikkaassa syyssäässä, kun ruska parhaimmillaan. Mekin kävimme koko viime viikon joka toinen päivä sauvakävelyllä sellaset 7-8 km kerrallaan. Pyöräilykilometrejä polkupyörääni on tänä kesänä kertynyt 504 km. Loppu viikolla ajattelin käydä vesijuoksussa uimahallissa. Hulavannettakin olen pyöritellyt päivittäin nyt kun lopulta saan sen pysymään lanteellani. On ollut tosi haastavaa oppia, kun se putoaa niin helposti alaspäin. Se painaa 1,2 kg.

Kasvatin mökkimme kasvimaalla punajuuria, mutta niitä tuli tosi vähän, en tiedä johtuiko se kuivuudesta. Joten ostimme Prismasta punajuuri pussin, ja keitimme punajuuret ja säilöimme ne etikka-mausteliemeen. Ne ovat paljon parempia kuin kaupasta ostetut säilötyt punajuuret. Sopivat niin hyvin esim laatikkoruokien lisukkeeksi. (kuva artikkelikuvana)

Alustin litran sämpylätaikinan ja teimme riisipyörylöitä. Ne ovat korvikkeena kun tekee mieli Kaarjalan piirakoita. Niitä on niin mukava syödä välipalaksi.

Nämä ovat myös käsitöitä, hih.

Olen aina ollut enemmän käsillätekijä kuin kirjatoukka.

Tässä ne nyt ovat. Vanhimman lapsenlapsemme Tuan tilaamat lapaset poikaystävälleen.

Seuraavaksi tarvii tilata alpakka-lankaa Sinin ja Saran jooga-sukkiin. Sillä välin kun odotan lankojen saapumista verkkokaupasta neulon itselleni tossut. Ne on niin mukavat vetäistä jalkoihin lämmittämään. Tossuja ajattelin neuloa myös ei nyt tämän joulun, vaan seuraavan joulun joululahjoiksi.

Ensi lauantaina tulevat Sinin lapset Aapo ja Eela ja Suvin lapset Tähti ja Taika meille ilahduttamaan meitä päiväksi.

Huomenna on taas neulekahvila. Ihanaa tavata taas käsitöitä tekeviä ihmisiä. Ne ovat luku sinänsä.

Tässä vieressä on valokuva mieheni ostamasta äitienpäiväruususta. Se talvehti talven talomme päädyssä. Edelleenkin se kukkii. Istutin tämänkin vuoden äitienpäiväruusun siihen viereen ja toivon kovasti, että ne molemmat kukat säilyisivät talven yli. Kohta nuokin ruusut ovat ovat entisiä , kun tulee pakkasöitä. Syksyn viimeiset kukat.

Alla oleviin verkkokauppoihin pääset klikkaamalla kuvaketta!

Kannattaa liikkua mahdollisimman paljon. Siitä saa hyvän mielen – elämän eliksiiriä jokaiseen päivään! t. Maija

Säikähdyksellä selvittiin

Todellakin säikäytti, kun meidän marraskuinen Madeiran matkamme meinasi peruuntua. Kun Thomas Cook meni konkurssiin olimme tilanteessa, että olisi pitänyt alkaa etsiä uutta matkaa. Mieheni oli luottavainen, että kaikki järjestyy. Minä panikoin. Niinhän siinä sitten kävi, ettemme heti alkaneet etsiä uutta matkaa vaan odottelimme sen viikon, kun tieto konkurssista tuli. Seurasimme uutisia ahkerasti. Niin sitä sitten ilmoitettiin, että Tjäreborg jatkaa toimintaansa ja kaikki matkat järjestyy. Huh helpotus!

Verantamme on nyt siirtynyt syksy/talveen. Laitamme syksyisin kanervat ja havunoksat verannan kukkalaatikoihin. Keväällä sitten puolestaan kukat. Olemme kokeilleet monia eri kukkia, mutta todenneet että pelargoniat viihtyvät ja kukkivat koko kesän. Ne ovat vanha kukkalaji ja sopii siis hyvin vanhaan omakotitaloomme.

Säde päivänhatut kukkivat vielä hyvin kukkapenkissämme. Kaikki muut ovat jo valmistautuneet tulevaan talveen. Nämä kukat ovat kukkineet jo kauan ja ovat siinä mielessä kiitollisia kukkia.

Mieheni tekee mielellään puutarhatöitä ja siistii ja valmistelee puutarhaamme talveen. Onneksi nyt ei enää

ole niin paljoa koivunlehtiä kuin vielä viisi vuotta sitten kun tontillamme kasvoi valtavankokoinen kaksihaarainen koivu. Voi sitä lehden paljoutta. Onneksi mieheni kaadatti sen pois. Muistona on valtava kanto.

Neuloin miehelleni uuden kaulaliinan ja samanlaisen kaulaliinan neuloin kohta viisi vuotta täyttävälle lapsenlapselleni Aapolle.

Sain kori tilauksia lisää lapsenlapsiltani. Tähti tilasi kaksi koria lisää ja vanhin lapsenlapseni Tua tilasi kaksi koria. Tua toivoi myös, että neuloisin hänen poikaystävälleen lapaset. Mitenkähän osaan neuloa niin isot lapaset?!

Sara ja Leevi muuttavat viikon päästä rivitalosta omakotitaloon. Kunhan saan mitat heidän vessasta, niin virkkaan sinne Saran toivoman maton. Olimme tiistaina hoitamassa Huugoa muutaman tunnin. On hän oikea veitikka. Niin suloinen.

Huomisaamuna lähdemme varhain kohti Kuopiota. Säteen ja Teemun valajuhlaan. Käymme siellä päiväselti. Aikamoinen ajourakka, mutta harvoin sitä tälläisiin juhliin pääsee. Toivottavasti ei satu mitään onnettomuuksia, kun lupasi niin huonoa säätä. Muistuu mieleeni Sinin tohtoriksi väittelytilaisuus; ostin uuden iPhonen ja laukun. Kun sitten ajoimme sen juhlapaikan parkkipaikalle niin nousin autosta ja menimme sisään. En huomannut, että uudesta laukustani oli pudonnut puhelimeni meidän auton alle. Sitten kun lähdimme juhlista niin mieheni peruutti ja ajoi samalla uuden iphoneni päälle. Se oli sitten entinen. Kyllä harmitti kauan. – maija –