Miten ihanaa, kun aurinko paistaa vielä vaikka ollaan jo syyskuussa. On tämä ollut ihmeellinen kesä. Olen saanut valohoitoa ihan omasta takaa. Kävimme eilen sauvakävelyllä. Kävelimme 9 km aikaan tunti 34 minuuttia. Yllätyin, että jaksoin kävellä.
Käymme vielä kerran mökillä eli ensi viikon loppupuolella, jos sää sallii. Haikeudella jätän mökkikauden tänä syksynä, kuten joka syksy.
Meidän elämä on täynnä yllätyksiä. Suunnitelmat voivat muuttua pikaisestikin. Pari viikkoa sitten Sara soitti, että tulee Huugon kanssa päiväksi meille ja että Sini tulee Aapon ja Elan kanssa myös meille päiväksi. Oli mukava yllätys. Tulikin lastenlapsi päivä. Toinen yllätys kun meidän oli puhe mennä Lahteen nyt perjantaiksi, mutta Sini soitti, että tarvitsisi lastenhoitoapua myös torstaina. Onneksi meillä on mahdollisuus joustaa ja muuttaa suunnitelmia pikaisestikin.
Kävin viime viikolla laboratoriossa verikokeissa. Huomenna pitäisi mennä kuulemaan tulokset. Jännittää valtavasti ne munuaisten toiminta tulokset. Ainoa munuaisenikin on vajaatoiminnan puolella.
Tiistaina on taas kivaa tiedossa, kun neulekahvila alkaa. Jatkamme siellä taas ryijytalkoita. Odotan jo kovasti että saataisiin se ryijy valmiiksi, että päästäisiin normaaliin toimintaan.
Kotona käsitöissä on kolmas simpukkahuivi meneillään. Se olisi viimeinen simpukkahuivi tälläerää. Kamala miten lähellä jo joulu on ja miten paljon vielä tehtävää.
Tuntuu siltä että syksy jää lyhyeksi, kun näin kauan pitää kesäisiä säitä. Se olisi hienoa! Tulisi kunnon talvi, niin että se loskakeli jäisi vähäiseksi. Par’aikaakin paistaa aurinko, mikä lämmittää. Tämä kesä oli täydellinen! Mielenkiinnolla jään odottamaan mitä tämä syksy tuo tullessaan. – maija –
maijanblogi.com 